Jyväskylän Akvaarioseura ry.

Aloita oikein opas akvaarion hankintaa suunnittelevalle

Tässä oppaassa kerromme hieman perusasioita, jotka Sinun on hyvä ottaa huomioon akvaariota hankkiessasi. Muista kuitenkin ettei mikään korvaa tiedonantajana hyvää akvaariokirjaa, joka pitäisikin olla ensimmäinen ostos akvaariota suunnitellessa. Korvaamatonta tietoa saat myös liittymällä paikkakuntasi akvaarioseuraan.

Päädyit siis akvaarioharrastukseen. Onnea ja tervetuloa meidän "sekopäisten" joukkoon, jolle mikään "vedenalainen" elävä tai elämä ei ole vain jotain kaunista ja kaukaista, vaan useimmiten kirjaimellisesti jotain käsinkosketeltavaa, jonka kanssa seurustellaan lasin takaa suu vaahdossa. Kannattaa siis miettiä mitä haluaa, ennen kuin ostaa akvaarion ja tarvikkeet.

Akvaarion koko

Aloittelijan ei kannata hankkia alle sadan litran akvaariota, koska sen hoito ja huolto edellyttävät erikoistietoja ja -taitoja. Monta kertaa harrastus loppuu pienen akvaarion kanssa ylivoimaisiin vaikeuksiin, kun yritetään ylläpitää biologista tasapainoa liian pienessä vesimäärässä. Ja mitäs katseltavaa vieraille jää, jos jo omat hartiat peittävät koko akvaarion.

Suuren akvaarion etuja ovat vakaammat vesiolosuhteet, jotka pysyvät muuttumattomina pidempään kuin pienen. Suuressa akvaariossa kalat voivat paremmin ja kasvavat nopeammin. Onnistuminen alussa innostaa jatkamaan.

Akvaarion muoto

Akvaarion muodolla ei sinänsä ole suurempaa merkitystä. Siihen vaikuttavat omat mieltymykset ja tietysti se että valitsemasi kalat ja kasvit menestyvät siinä, sekä paikka johon akvaario kotona sijoitetaan.

Akvaarion sijoitus

Yleensä paras paikka akvaariolle on huoneen hämärin seinusta, ikkunan edusta auringonvalon takia huonoin. Pistorasioita tarvitset myös lähettyville. On myös huomioitava se kuinka hyvin pääset hoitamaan akvaariotasi.

Jos mahdollista, niin sijoita akvaariosi keskeiselle paikalle huoneessa, koska se on hyvin hoidettuna todellinen katseenvangitsija.

Oheislaitteet

Tarvitset myös suodattimen, lämmittimen, valaisimen ja ehkäpä myös ilmastimen, jos aiot hankkia kasveja akvaarioosi.

Suodatin
Koska aloittelijalla ei ole tuntumaa kalojen ruokinnasta, tahtoo käydä niin, että kaloja ruokitaan liikaa, jonka seurauksena vesi pilaantuu. Akvaarion vesiarvoihin voi vaikuttaa parantavasti kahdella tavalla, vedenvaihdoilla ja suodatuksella. Akvaarioon kannattaa ostaa riittävän tehokas suodatin, koska se joiltain osin antaa anteeksi ylilyönnit ruokinnassa. Usein akvaariopakettien suodattimien teho on riittämätön aloittelijalle.
Jos nyt säästät suodattimessa, säästät silloin todellakin väärässä kohdassa kohtalokkain seurauksin.

Lämmitin
Suurin osa kaloista tarvitsee noin 24-26o C lämpöistä vettä. Helpoin tapa ylläpitää oikeaa lämpöä on käyttää ns. sauvalämmitintä, joka säädetään oikeaan lämpötilaan. Sen jälkeen vesi on aina tasalämpöistä, mikä on kaloille hyvin tärkeää. Joissakin ulkosuodattimissa on myös lämmitin, jolloin vapautuu yksi pistorasia ja mikä parasta akvaariossa ei ole "ylimääräisiä" tarvikkeita maisemaa sotkemassa.

Valaisin
Valaisin hankitaan ennemminkin kasvien kuin kalojen takia. Jos haluat rehevän akvaarion, kiinnitä silloin erityistä huomiota valon määrään ja laatuun. Itse kalat pitävät yleensä hieman himmeämmästä valaistuksesta, jotkut lajit ovat jopa paremman näköisiä. Useat monnilajit uskaltautuvat parhaiten ulos koloistaan juuri hämärässä valaistuksessa.
Yleisin valaistustapa on loisteputkivalaisin. Kahden putken loistevalaisimella päästään jo kohtalaiseen kasvien kasvuun, jos akvaariosi korkeus ei ole yli 60 cm. Sitä korkeampi akvaario tarvitsee jo halogeenivalaisimen.

Kasvit

Rehevästi kasvavat kasvit tekevät akvaariostasi viehättävän näköisen, antavat kaloille niiden tarvitsemaa suojaa, ja auttavat pitämään yllä biologista tasapainoa.

Hyviä kasveja akvaarion taustalle ovat esim. erilaiset miekkakasvit, jotka kasvavat lannoituksella ja hyvällä valaistuksella todella näyttäviksi kasveiksi.

Vallisneriat sopivat myös taka-alalle, koska ne kasvavat pinnalle asti, kuten myös argentiinan vesirutto.

Keskelle akvaariota voisi sijoittaa joitakin miekkakasveja, jotka jäävät mataliksi, myös jaavasaniainen ja -sammal soveltuvat keskiosan kasveiksi.

Etualalle matalaksi jääviä ruohomaisia kasveja tai esimerkiksi kääpiömiekkakasveja.

Kasvaessaan kasvit poistavat vedestä muunmuassa myrkyllisiä typpiyhdisteitä. Toisin sanoen, kalasi voivat paremmin.

Kalojen valinta

Akvaariota perustaessasi kannattaa hetkeksi pysähtyä miettimään, minkä tyyppisen akvaarion haluat. Mahdollisuuksia on useita esim. lajiakvaario, jonkin tietyn alueen biotooppiakvaario, merivesiakvaario tai yleisin seura-akvaario johon voit valita melko vapaasti haluamiasi kaloja. Kannattaa hankkia tietoa alan kirjallisuudesta esim. eri kalojen yhteensopivuudesta ja siitä kuinka paljon ja minkä kokoisia kaloja akvaarioosi mahtuu.

Ensimmäisinä kaloina kannattaa hankkia levää syöviä kaloja, esim. imu- tai partamonni. Imumonnia hankittaessa kannattaa kysyä kauppiaalta minkä kokoiseksi kala kasvaa, ettei parin vuoden kuluttua tarvitse pähkäillä noin 40 cm pitkän kalan kanssa. Partamonni jää noin 10cm mittaiseksi ja syö tehokkaasti levää. Monnit tarvitsevat viihtyäkseen myös kantoja.

Erilaiset tetrat esim. kirsikka- ja neontetrat kestävät hyvin pienet muutokset veden laadussa. Erilaiset tetrat ovat myös kauniita pieniä parvikaloja.

Kultakalat ovat myös näyttäviä ja nopeasti kasvavia kaloja. Joskin rohmuja ruuan ja joskus myös kasvienkin suhteen.

Lehtikalat hallitsevat akvaariota näyttävyydellään ja joskus myös kovilla otteillaan pienempiä kaloja kohtaan.

Rihmakalat ovat kauniita ja niitä on saatavana todella monen värisenä ja kokoisena.

Miljoonakalat ovat kauniita pikku kaloja jotka lisääntyvät helposti ja ovat muutenkin helppohoitoisia.

Miekkapyrstöt ja platyt ovat myös sopivia aloituskaloja värikkyytensä ja sopuisan luonteensa takia. Myös miekkapyrstöt lisääntyvät helposti pienessäkin akvaariossa.

Corydoras-monnit ovat myös mukavia pohjan tönkijöitä, jotka viihtyvät parhaiten pieninä ryhminä. Monneja kannattaa ostaa ainakin pari kappaletta samaa lajia. Nämä monnit kuten monni-kalat yleensäkin tarvitsevat paljon kantoja ja koloja viihtyäkseen.

---
Teksti: Taina Pöllänen